Kesäkuussa Kizhillä

Kesäkuussa Kizhillä

Huhtikuussa pääsimme Karelia CBC –ohjelman “Ethno-architecture of Fennoskandia in XXI century” -projektin myötä käymään kuvausreissulla Venäjällä. Kesäkuun toisena päivänä oli aika lähteä toiselle reissulle. Kokoonnuimme jälleen sunnuntaiaamuna Pikisaareen ja lähdimme pakuilla ajelemaan kohti Petroskoita. Ajomatkaan kului koko päivä, joten hotellille Äänisen rannalle saavuttiin myöhään illalla.

Kantosiipialus, joka vei meidät Kizhin saarelle.

Maanantain ohjelma alkoi kokoontumisella hotellin vieressä sijaitsevalle laivalaiturille, josta oli määrä lähteä kohti Kizhin saarta. Laiturilla meitä odotti Kizhin museon väkeä ja yksi heidän oppaistaan, Rita. Hän toimi meidän oppaana ja tulkkina koko reissun ajan. Matka Kizhille taittui tällä kertaa kantosiipialuksella, joka oli meille kaikille uusi kulkupeli, niin kuin huhtikuun reissulla koettu ilmatyynyaluskin. Kizhille päästyämme hypättiin tällä kertaa hieman pienempään veneeseen, jolla pääsimme vastarannalle Ersnevon kylään, jossa meille oli järjestetty majoitus mukavasta majatalosta. Majatalon pitäjän isä kuskasi meitä veneellä koko viikon, sillä meillä oli joka päivä ohjelmaa muissa kylissä ja kylästä toiseen pääsi ainoastaan veneellä.

Seuraavana päivänä lähdimme tutustumaan Kurguenitsyn kylään, jossa näimme paljon alueelle tyypillistä puuarkkitehtuuria. Käynti jäi kuitenkin suunniteltua lyhyemmäksi, sillä sateisen sään ansioista hyttysiä oli pilvin pimein. Tällä reissulla meillä oli paljon väljempi aikataulu, joten illoille jäi paljon vapaa-aikaa majatalolla kulutettavaksi.

Suloiset kissat olivat tervehtimässä meitä Oyatevshchinan kylässä.

Keskiviikkona kävimme aamusta tutustumassa pieneen Oyatevshchinan kylään. Siellä meitä oli vastassa yksi kylän asukkaista ja tämän kaksi kissaa, jotka pyörivät meidän matkassa koko esittelyn ajan. Sen jälkeen lähdimme Kizhille, sillä siellä järjestettiin World Environment Day -tapahtuma. Satamassa oli erilaisia kojuja, joihin kävimme tutustumassa ja meille kerrottiin esimerkiksi kierrättämisestä Kizhin saarella. Satamasta kävelimme saaren toiselle rannalle, jossa pääsi näkemään päivän ajaksi terraarioon pyydystettyjä kyykäärmeitä turvallisesti lähietäisyydeltä. Kizhillä on paljon kyitä, joten näimme niitä useampaan otteeseen myös ihan vapaanakin kävellessämme ympäri saarta. Kävimme myös kuuntelemassa esittelyä mineraalikivistä, joita oli laitettu näytille viereiselle pellolle. Loppupäivän tutustuimme saaren pohjoisosaan, jossa sijaitsi vielä yksi pieni kylä ja kirkko, joihin emme olleet vielä huhtikuisella reissulla tutustuneet kunnolla.

World Enviroment Day on Kizhi island.

Torstaina lähdimme jälleen veneellä Kurguenitsyn kylään. Onneksi tällä kertaa ei ollut sateesta tietoakaan vaan kunnon helle, joten hyttysistä ei ollut enää vaivaa. Restauroinnin opiskelijat saivat tehtäväksi piirtää pareittain kylästä pohjapiirrokset Azimuth-mittauslaitteen avulla.

Johanna ja Merja mittaushommissa.

Seuraavana päivänä ohjelmassa oli luennot edelliseltä reissulta tutussa luokkahuoneessa Yamkan kylässä Kizhillä. Luentojen aiheena oli laserskannaus ja sen käyttö restauroinnissa. Paikalle oli myös tuotu laserskanneri, jota meille esiteltiin ottamalla testiskannaus luokkahuoneesta.

Tuomas kokeilee laserskannausta.

Lauantaina lähdimme Kizhin päänäyttelyalueelle, jossa sijaitsee saaren isoimmat kirkot. Ohjelmassa oli Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkon (the Church of Intercession) laserskannaus. Restauroinnin opiskelijat pääsivät näkemään miten ison rakennuksen skannaus todellisuudessa toimii.

Laser skannausta Kizhin saarella.

Skannausmateriaalien purku oli aikaa vievä, joten kokoonnuimme seuraavana päivänä taas Yamkan kylään luennoille ja päästiin myös näkemään miltä edellisen päivän skannaus näytti tietokoneella.

Jenna tarkastelemassa laserskannauksen tuloksia.

Reissu alkoi olla lopuillaan osalla porukasta, joten illalla lähdettiin takaisin Petroskoihin. Aamulla porukasta neljä lähti kohti Suomea ja me loput jäimme kuvaamaan alkamassa olevia kansainvälisiä kirvesmieskisoja. Suuntana oli jälleen Kizhi, jossa kisat järjestettiin.

Maanantai aamu koitti ja saavuimme hieman kevennetyllä porukalla kizhin saarelle. Tutustuimme joukkueisiin, jotka osallistuvat kirvesmieskisoihin. Saaren ainoa bussi tuli noutamaan kaikki joukkueet kyytiin ja vei meidät jokaiselle joukkueelle tarkoitettuihin majapaikkoihin. Päivä jatkui tutustumisella kisa alueeseen ja työ materiaaliin.

Bussi

Tiistai aamu alkoi aikaisella herätyksellä ja bussi tuli noutamaan meidät saaren toiseen päähän aamupalalle. Aamupalan jälkeen siirryimme kisa alueelle, jossa oli jo täysi tohina käynnissä. Joukkueet tekivät viimeiset valmistelut ennen kisan alkua. Kilpailun ohjeistus jaettiin joukkueille. Joukkueiden tarkoituksena oli tehdä vapaavalintainen työ käyttäen puuta ja kirvestä. Joukkueilla oli aikaa suoriutua tehtävästä 24 tuntia. Kilpailu alkoi kello 11.

Kansainvälisten kirvesmies kisojen osallistujat ja henkilökunta.

Keskiviikko aamu alkoin tuttuun tapaan aamupalalla, jonka jälkeen siirryimme takaisin kisa alueelle. Edellisestä päivästä poiketen kisa alue oli hyvin erin näköinen. Edellisen päivän puu kasat alkoivat jo muistuttaa milloin mitäkin. Oli penkkiä, pöytää ja jopa karusellin tynkää. Joukkueiden viimeiset tunnit ovat käsillä. Monet kisaajista oli tehnyt töitä koko yön, mutta fiilis oli kaikilla erinomainen. Viimeiset minuutit ovat käsillä ja useampi joukkue on saanut työnsä jo valmiiksi, mutta muutamalla joukkueella on vielä viimeistely menossa. Kello lyö 11 ja aika loppui. Joukkueet suoriutuivat tehtävistä mallikkaasti. Tunnelma oli erittäin hupaisa ja helpottunut kisaajien osalta. Oli lounaan aika ja sillä välin tuomarit kävivät arvioimassa teokset. Palkinto tilaisuus alkoi noin kello 12 ja voittajaksi kruunattiin Karjalalainen Exition. Yleisö äänestyksen voittajaksi kruunattiin Oulun ammattikoulu. Voittajat saivat Kristuksen kirkastuksen kirkossa käytetystä naulasta tehdyn palkinnon. Matkamme alkoi olla lopuillaan ja lähdimme noin kello 16 kohti Petroskoita, jossa yövyimme yhden yö ja seuraavana aamuna matka takaisin Suomeen alkoi.

Kooste kirvesmieskisoista.
Venäjän reissaajat.

Kuvat ja teksti

Silja Huhta
Tuukka Haavisto
Miika Ivola