Kuvausreissu Kizhille

Kuvausreissu Kizhille

Helmikuussa alkoi Karelia CBC –ohjelman “Ethno-architecture of Fennoskandia in XXI century” -projekti, jossa yhteistyökumppanina on myös OSAO. Projektiin kuuluu restauroinnin opiskelijoiden opintomatkat Venäjälle Kizhin saarelle ja Kurgenitsyn kylään ja meille kolmelle media-alan opiskelijalle tarjoutui mahdollisuus lähteä mukaan dokumentoimaan reissuja. Niinpä kuvauskalusto pakattiin tällä kertaa reppuihin ja maaliskuun viimeisenä päivänä lähdettiin ensimmäiseen reissuun kohteena Petroskoi ja Kizhin saari.

Reissuun lähtijöitä oli yhteensä yhdeksän ja matka Oulusta Petroskoihin taittui minibussilla reilussa 13 tunnissa. Illalla pitkän istuskelun jälkeen saavuimme Petroskoihin aivan Äänisen rannalla sijaitsevalle hotellillemme. Reissun dokumentointi aloitettiin jo matkalla, joten illalla päästiin jo purkamaan ensimmäisiä materiaaleja. 

Näkymä hotellin pihalta Ääniselle
Petroskoin katukuvaa
Matkalla luennolle

Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli luentoja Petroskoin yliopistolla, jonne lähdettiin suunnistamaan aamulla. Yliopistolla meille kerrottiin matkan ohjelmasta ja Kizhin saaresta, jonne lähtö oli seuraavana päivänä. Kizhi on puukirkoistaan tunnettu museosaari Äänisellä ja myöskin Unescon maailmanperintökohde. Kizhin esittelyn lisäksi käytiin läpi myös säännöt saaren museoalueella oleskeluun liittyen, sillä siellä on tiettyjä rajoituksia alueen suojelun takia. Muutaman arkkitehtuuriin liittyvän luennon jälkeen lähdimme syömään ja tutkimaan kaupunkia. Ihmeteltävää riitti ainakin meille, jotka olimme ensimmäistä kertaa Venäjällä.

Miika ottamassa kuvituskuvaa kaupungilta
Lähtötunnelmissa
Ihmetystä herättänyt kulkupelimme

Toisena päivänä laitettiin taas tavarat kasaan, sillä iltapäivällä koitti Kizhille lähtö. Aamulla käytiin vielä yhdellä luennolla, jonka jälkeen lähdettiin pariksi tunniksi kuvaamaan kuvituskuvaa kaupungilta ennen lähtöä. Kolmen aikaan raahauduttiin laukkujen kanssa Petroskoin rantabulevardille, jonka varrella meitä odotti kaksi ilmatyynyalusta. Tämä meille uusi kulkuväline aiheutti pientä ihmetystä ensin, mutta hypättiin kuitenkin kyytiin ja perille päästiin reilussa tunnissa. Meitä opastamaan lähti museon henkilökuntaa ja pääsimme yöpymään museon työntekijöille tarkoitetuissa mökeissä. Illalla ohjelmassa oli saareen tutustumista, ruokailu ja kulkulupien haku, jotka piti olla aina mukana saarella liikkuessa. Saarella ja erityisesti museoalueella oleskelu oli tarkkaan valvottua.

Kuvassa tervetulokomitea, joka auttoi meitä matkatavaroiden kanssa
Majoituspaikalla meitä oli vastassa eläkepäiviä viettävä poliisikoira, josta saimme seuraa koko viikoksi

Kolmas päivä aloitettiin ohjatuilla kierroksilla kahteen näyttelyyn. Näyttelyt olivat kahdessa eri talossa. Toiseen oli kerätty puusta tehtyjä työkaluja ja esineitä ja toiseen metallista tehtyjä, joiden historiasta ja käyttötarkoituksista museon työntekijät kertoivat. Seuraavaksi vuorossa oli päänäyttelyalueen, eli saaren eteläpäässä sijaitsevien Kristuksen kirkastuksen kirkon ja Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkon esittely. Nämä täyspuiset kirkot kaikkine kupoleineen ovat todella näyttäviä ja kuvattavaa riitti. Loppupäivän ohjelman ja ruokailun jälkeen kysyimme lupaa mennä päänäyttelyalueelle vielä kuvaamaan kirkkoja auringonlaskun aikaan. Lupa saatiin ja ilta kuluikin siihen. Aikaa vei paljon myös paikoista toiseen siirtyminen, sillä kuljimme joka paikkaan kävellen. 

Kizhin museolla on myös runsas kokoelma vanhaa esineistöä
Kristuksen kirkastuksen kirkko
Museo on tunnettu myös heidän ikonikokoelmastaan
Kirkon ”sipulit” ilta-auringossa

Neljäntenä päivänä aamulla oli luentoja, jonka jälkeen restaurointiopiskelijat pääsivät harjoittelemaan mittauksien tekoa ja saivat siihen liittyvän tehtävän.  

Miikalla on kivaa

Viidentenä eli viimeisenä kokonaisena päivänä Kizhillä oli uuden tehtävän aika heti aamusta. Restaurointiopiskelijat pääsivät purkamaan pienoissaunan ja kokoamaan sen sitten uudelleen. Tehtävä hoitui näppärästi ja vielä ennätysajankin rikkoivat. Loppupäivä koostui luennoista ja rukoushuoneiden eli tsasounien kiertelystä. Samalla meille esiteltiin myös Kizhin kyliä Jamkaa ja Vasiljevoa.

Pienoissaunan kasaamista
Ryhmäkuva erään tsasounan edessä

Kuudentena päivänä laukut olivat taas pakattuna valmiina iltapäivän lähtöön. Ennen lähtöä ohjelmassa oli vielä päänäyttelyalueen esittelyä. Pääsimme käymään sisällä useammassa rakennuksessa, jopa Kristuksen kirkastumisen kirkossa, vaikka se on vielä restauroinnin takia suljettu. Puolen päivän jälkeen oli aika lähteä syömään ja sen jälkeen tulikin jo kyyti Petroskoihin. Yövyimme vielä yhden yön Petroskoissa ja seuraavana päivänä lähdettiin kotimatkalle.

Vierailumme Kitzin saarella oli todellakin mieleenpainuva kokemus. Iltaisin kun kuljimme auringonlaskun aikaan saaren toisessa päässä sijaitsevaa majapaikkaa kohti, ei voinut kuin hämmästellä saaren rauhallisuutta ja hiljaisuutta. Siinä hiljaisuudessa ei voinut olla ajattelematta saaren historiaa, ja sitä kuinka tämä pieni saari keskellä valtavaa Äänistä on niin merkittävä paikka.

Kuvat ja teksti

Silja Huhta
Miika Ivola
Tuukka Haavisto